| Roihuvuori-seura otti kantaa kirjaston lakkauttamiseen |
| 4. maaliskuuta 2010 |
Roihuvuoren kirjastoa ei tule lakkauttaa
Roihuvuori-seura vastustaa ehdottomasti kirjastotoiminnan lopettamista Roihuvuoressa. Säästö olisi kaupungin kannalta näennäinen, ottaen huomioon rakennuksen vaikean muokattavuuden muuhun käyttöön sekä sen ennaltaehkäisevän vaikutuksen alueen asukkaiden sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Alueen asukkaiden lähipalveluihin kirjaston lopettaminen tekisi vaikeasti paikattavan aukon. Tähän mennessä kirjaston säilyttämistä vaativan julkilausuman on allekirjoittanut yli 1600 alueen asukasta ja helmikuun alussa pidetty asukastilaisuus veti paikalle yli 200 henkeä. Molemmat luvut kertovat kirjaston tärkeydestä alueen ihmisille.
Kirjastorakennus
Arkkitehti Claus Tandefeltin suunnittelema Roihuvuoren kirjasto on valmistunut 1958. Se on jo pelkästään interiööriltään säilyttämisen arvoinen paikka. Alkuperäiset kalusteetkin ovat vielä hyväkuntoisia. Rakennus tarvitsee kuitenkin perusteellisen kunnostuksen, mikä lienee yksi syy kirjaston päätymiseen lakkautuslistalle. Tällä hetkellä Roihuvuoren kirjaston vuokra jaettuna lainausten määrällä on kaupungin edullisimpia (ks. Palveluverkkomuistio 17.12.2009 liite 12). Rakennuksen pienestä koosta johtuen hinta on kilpailukykyinen myös peruskorjauksen jälkeen vaikka tilavuokrat kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Kirjastorakennus on alkujaan suunniteltu nykyiseen käyttötarkoitukseensa eikä sen vuokraaminen ulkopuoliselle olisi mahdollista muutoin kuin merkittävien investointien jälkeen. Jos tiloille ei löydy muuta käyttöä, ei kaupungillekaan koituisi kirjaston lakkautumisesta säästöä. Kaupungin omistaman rakennuksen toisessa kerroksessa toimii kaupungin hammashoitola, jonka on tarkoitus jatkaa, vaikka kirjasto päätettäisiinkin lopettaa. Peruskorjaus on siinäkin tapauksessa välttämätön.
Itä-Helsinki on kulttuuripaitsiossa
Roihuvuoren kirjasto palvelee Roihuvuoren, Tammisalon ja Herttoniemenrannan asukkaita. Alueilla asuu yhteensä noin 18 358 ihmistä (ennuste 2019 alueella 18 256 asukasta). Vaikka Itä-Helsingissä asuu yli neljännes helsinkiläisistä, 150 000 asukasta, se on kulttuuritarjonnassa jäänyt lapsipuolen asemaan verrattuna muuhun Helsinkiin. Esimerkiksi Kulosaaren sillan itäpuolella on vain yksi museo, sekin yksityinen. Kaikkiaan pääkaupungissamme on kuitenkin yli 70 museota. Kaupallinenkin kulttuuritarjonta on Itä-Helsingissä vähäistä. Suppea kulttuuritarjonta on muutamaa kirjastoa lukuun ottamatta keskittynyt Itäkeskuksen Stoaan ja Vuosaaren Vuotaloon. Sen sijaan, että kirjastoja lakkauttamalla vinoutetaan tilannetta entisestään, tarjontaa pitää siis ennemminkin lisätä.
Roihuvuoressa ei ole asukastaloa, ja kirjasto onkin ollut merkittävä sosiaalisten ja kulttuuritilaisuuksien pitopaikka. Asukkaat ovat itse järjestäneet osan kulttuuritapahtumista, mm. kirjailijailtoja ja lasten sanataidepajoja. Ohjelmassa on ollut myös nukketeatteria ja musiikkiesityksiä. Tulevaisuudessa kirjastoon on suunnitteilla mm. asukkaiden vetämiä lukupiirejä. Helmikuun alussa pidetyssä asukasillassa tuli kirjaston käyttäjiltä varteenotettavia ehdotuksia rakennuksen käytön lisäämiseksi, mm. ehdotukset pienimuotoisesta kahvilasta sekä tietokoneen käytön opastusta seniorikansalaisille (esim. laskujen maksamisessa).
Viime kesästä lähtien Roihuvuoren kirjaston palvelut ovat olleet aiempaa laajemmat: sieltä on voinut lainata urheiluvälineitä (talvella suksia, monoja ja luistimia sekä kesällä pesäpallovälineitä, kävelysauvoja, tennismailoja jne). Aloittelijoita on voitu jopa opastaa uuden harrastuksen pariin. Urheiluvälineiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan.
Lähikirjasto on erityisen tärkeä lapsille ja vanhuksille
Lähikirjasto on erityisen tärkeä palvelu paitsi lapsille ja heidän perheilleen myös vanhuksille, joiden on vaikea liikkua alueen ulkopuolella omin avuin. Kirjaston sulkeminen ja mahdollisesti uuden kirjastotalon rakentaminen esimerkiksi Herttoniemen metroasemalle vähentäisi väistämättä näiden ryhmien kirjastokäyntejä. On myös huomioitava, että roihuvuorelaisia työssäkäyviä aikuisia palvelee varsin hyvin Itäkeskuksen kirjasto, joten heille Herttoniemen metroaseman kirjasto merkitsisi osin päällekkäistä palvelua.
Roihuvuoren kirjasto sijaitsee Helsingin suurimman peruskoulun, Porolahden peruskoulun, vieressä. Sen läheisyydessä sijaitsee myös Roihuvuoren ala-aste. Myös alueen päiväkodit ja perhepäivähoitajat ovat tottuneet käyttämään kirjastoa ahkerasti. Kirjaston yhteistyö näiden tahojen kanssa on tiivistä. Esimerkiksi kirjavinkkaus aktivoi lapsia kirjojen lainaamiseen. Koululaisille kirjasto on turvallinen ja virikkeellinen ympäristö myös koulun jälkeen. Kirjaston käyttäjistä peräti 40 % onkin lapsia, mikä on Helsingin kirjastonkäyttötilastoissa merkittävä luku. Tällainen lasten ja heidän perheidensä poikkeuksellinen aktiivisuus ennakoi alueella 10–20 vuoden päästä keskimääräistä pienempää nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraa.
Lähivuosina kirjaston läheisyyteen parinsadan metrin päähän Abraham Wetterin tielle rakennetaan lisää asuntoja. Noin kolmasosa uudisrakentamisesta suunnataan senioreille, jotka eivät mielellään hae kirjastopalveluja etäältä. Investoinnit kotona asuvien ikääntyvien palvelutarjontaan maksavat pian itsensä, sillä liikkuva, henkisesti vireä vanhus on myös yhteiskunnalle edullinen.
Kirjastorakennus on yhteinen olohuone
Vuoden 2010 alusta laajennettujen ja yhtenäistettyjen aukioloaikojen (ma-to 12-20, pe-la 10-15) jälkeen myös työssäkäyvät ja opiskelijat pystyvät käyttämään entistä täysipainoisemmin omaa kirjastoaan. Tämä onkin näkynyt välittömästi käyttäjäluvuissa. Heti tammikuussa 2010 kirjaston kävijämäärät nousivat peräti 16 % vuodentakaiseen verrattuna, vaikka tieto uusista aukioloajoista ei ollut edes vielä tavoittanut kaikkia asukkaita.
Kaiken kaikkiaan arkkitehti Claus Tandefeltin kodikas kirjastorakennus koetaan alueen yhteiseksi olohuoneeksi, jossa yhtäältä voi viettää aikaa rauhallisessa ja epäkaupallisessa ympäristössä, mutta josta toisaalta aukeavat kirjastoverkoston mahdollisuudet kaikkialle pääkaupunkiseudulle.
Roihuvuori-seura ry:n puolesta Helsingin Roihuvuoressa 4.3.2010
johtokunnan jäsen
Otto-Ville Mikkelä
johtokunnan puheenjohtaja
Veijo Lehto
