Roihuvuori

Roihuvuoren kirjasto säilytettävä!

2010-03-08T11:00:00.001-08:00

Roihuvuori-seura otti kantaa kirjaston lakkauttamiseen

4. maaliskuuta 2010

Roihuvuoren kirjastoa ei tule lakkauttaa

Roihuvuori-seura vastustaa ehdottomasti kirjastotoiminnan lopettamista Roihuvuoressa. Säästö olisi kaupungin kannalta näennäinen, ottaen huomioon rakennuksen vaikean muokattavuuden muuhun käyttöön sekä sen ennaltaehkäisevän vaikutuksen alueen asukkaiden sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Alueen asukkaiden lähipalveluihin kirjaston lopettaminen tekisi vaikeasti paikattavan aukon. Tähän mennessä kirjaston säilyttämistä vaativan julkilausuman on allekirjoittanut yli 1600 alueen asukasta ja helmikuun alussa pidetty asukastilaisuus veti paikalle yli 200 henkeä. Molemmat luvut kertovat kirjaston tärkeydestä alueen ihmisille.

Kirjastorakennus

Arkkitehti Claus Tandefeltin suunnittelema Roihuvuoren kirjasto on valmistunut 1958. Se on jo pelkästään interiööriltään säilyttämisen arvoinen paikka. Alkuperäiset kalusteetkin ovat vielä hyväkuntoisia. Rakennus tarvitsee kuitenkin perusteellisen kunnostuksen, mikä lienee yksi syy kirjaston päätymiseen lakkautuslistalle. Tällä hetkellä Roihuvuoren kirjaston vuokra jaettuna lainausten määrällä on kaupungin edullisimpia (ks. Palveluverkkomuistio 17.12.2009 liite 12). Rakennuksen pienestä koosta johtuen hinta on kilpailukykyinen myös peruskorjauksen jälkeen vaikka tilavuokrat kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Kirjastorakennus on alkujaan suunniteltu nykyiseen käyttötarkoitukseensa eikä sen vuokraaminen ulkopuoliselle olisi mahdollista muutoin kuin merkittävien investointien jälkeen. Jos tiloille ei löydy muuta käyttöä, ei kaupungillekaan koituisi kirjaston lakkautumisesta säästöä. Kaupungin omistaman rakennuksen toisessa kerroksessa toimii kaupungin hammashoitola, jonka on tarkoitus jatkaa, vaikka kirjasto päätettäisiinkin lopettaa. Peruskorjaus on siinäkin tapauksessa välttämätön.

Itä-Helsinki on kulttuuripaitsiossa

Roihuvuoren kirjasto palvelee Roihuvuoren, Tammisalon ja Herttoniemenrannan asukkaita. Alueilla asuu yhteensä noin 18 358 ihmistä (ennuste 2019 alueella 18 256 asukasta). Vaikka Itä-Helsingissä asuu yli neljännes helsinkiläisistä, 150 000 asukasta, se on kulttuuritarjonnassa jäänyt lapsipuolen asemaan verrattuna muuhun Helsinkiin. Esimerkiksi Kulosaaren sillan itäpuolella on vain yksi museo, sekin yksityinen. Kaikkiaan pääkaupungissamme on kuitenkin yli 70 museota. Kaupallinenkin kulttuuritarjonta on Itä-Helsingissä vähäistä. Suppea kulttuuritarjonta on muutamaa kirjastoa lukuun ottamatta keskittynyt Itäkeskuksen Stoaan ja Vuosaaren Vuotaloon. Sen sijaan, että kirjastoja lakkauttamalla vinoutetaan tilannetta entisestään, tarjontaa pitää siis ennemminkin lisätä.

Roihuvuoressa ei ole asukastaloa, ja kirjasto onkin ollut merkittävä sosiaalisten ja kulttuuritilaisuuksien pitopaikka. Asukkaat ovat itse järjestäneet osan kulttuuritapahtumista, mm. kirjailijailtoja ja lasten sanataidepajoja. Ohjelmassa on ollut myös nukketeatteria ja musiikkiesityksiä. Tulevaisuudessa kirjastoon on suunnitteilla mm. asukkaiden vetämiä lukupiirejä. Helmikuun alussa pidetyssä asukasillassa tuli kirjaston käyttäjiltä varteenotettavia ehdotuksia rakennuksen käytön lisäämiseksi, mm. ehdotukset pienimuotoisesta kahvilasta sekä tietokoneen käytön opastusta seniorikansalaisille (esim. laskujen maksamisessa).

Viime kesästä lähtien Roihuvuoren kirjaston palvelut ovat olleet aiempaa laajemmat: sieltä on voinut lainata urheiluvälineitä (talvella suksia, monoja ja luistimia sekä kesällä pesäpallovälineitä, kävelysauvoja, tennismailoja jne). Aloittelijoita on voitu jopa opastaa uuden harrastuksen pariin. Urheiluvälineiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan.

Lähikirjasto on erityisen tärkeä lapsille ja vanhuksille

Lähikirjasto on erityisen tärkeä palvelu paitsi lapsille ja heidän perheilleen myös vanhuksille, joiden on vaikea liikkua alueen ulkopuolella omin avuin. Kirjaston sulkeminen ja mahdollisesti uuden kirjastotalon rakentaminen esimerkiksi Herttoniemen metroasemalle vähentäisi väistämättä näiden ryhmien kirjastokäyntejä. On myös huomioitava, että roihuvuorelaisia työssäkäyviä aikuisia palvelee varsin hyvin Itäkeskuksen kirjasto, joten heille Herttoniemen metroaseman kirjasto merkitsisi osin päällekkäistä palvelua.

Roihuvuoren kirjasto sijaitsee Helsingin suurimman peruskoulun, Porolahden peruskoulun, vieressä. Sen läheisyydessä sijaitsee myös Roihuvuoren ala-aste. Myös alueen päiväkodit ja perhepäivähoitajat ovat tottuneet käyttämään kirjastoa ahkerasti. Kirjaston yhteistyö näiden tahojen kanssa on tiivistä. Esimerkiksi kirjavinkkaus aktivoi lapsia kirjojen lainaamiseen. Koululaisille kirjasto on turvallinen ja virikkeellinen ympäristö myös koulun jälkeen. Kirjaston käyttäjistä peräti 40 % onkin lapsia, mikä on Helsingin kirjastonkäyttötilastoissa merkittävä luku. Tällainen lasten ja heidän perheidensä poikkeuksellinen aktiivisuus ennakoi alueella 10–20 vuoden päästä keskimääräistä pienempää nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraa.

Lähivuosina kirjaston läheisyyteen parinsadan metrin päähän Abraham Wetterin tielle rakennetaan lisää asuntoja. Noin kolmasosa uudisrakentamisesta suunnataan senioreille, jotka eivät mielellään hae kirjastopalveluja etäältä. Investoinnit kotona asuvien ikääntyvien palvelutarjontaan maksavat pian itsensä, sillä liikkuva, henkisesti vireä vanhus on myös yhteiskunnalle edullinen.

Kirjastorakennus on yhteinen olohuone

Vuoden 2010 alusta laajennettujen ja yhtenäistettyjen aukioloaikojen (ma-to 12-20, pe-la 10-15) jälkeen myös työssäkäyvät ja opiskelijat pystyvät käyttämään entistä täysipainoisemmin omaa kirjastoaan. Tämä onkin näkynyt välittömästi käyttäjäluvuissa. Heti tammikuussa 2010 kirjaston kävijämäärät nousivat peräti 16 % vuodentakaiseen verrattuna, vaikka tieto uusista aukioloajoista ei ollut edes vielä tavoittanut kaikkia asukkaita.

Kaiken kaikkiaan arkkitehti Claus Tandefeltin kodikas kirjastorakennus koetaan alueen yhteiseksi olohuoneeksi, jossa yhtäältä voi viettää aikaa rauhallisessa ja epäkaupallisessa ympäristössä, mutta josta toisaalta aukeavat kirjastoverkoston mahdollisuudet kaikkialle pääkaupunkiseudulle.

Roihuvuori-seura ry:n puolesta Helsingin Roihuvuoressa 4.3.2010

johtokunnan jäsen
Otto-Ville Mikkelä

johtokunnan puheenjohtaja
Veijo Lehto

Roihuvuori kuvagalleria avattu

2010-03-08T10:49:00.000-08:00

Napsin tähän kuvakirjastoon satunnaisesti kuvia Roihuvuoresta. Kuvia saa ladata omaan käyttöön ja hyödyntää epäkaupallisessa käytössä. Mediakäyttöön lupa pyydettävä minulta. jukkapr@mac.com

Tässä esimerkkejä kuvista

Tässä vanhempia Roihuvuori-kuvia vuosilta 2007 - 2008

Työt käynnistyivät: Strömsin kartanon puisto, Mustapuro ja Marjaniemen uimarannan luksuslaajennus

2010-03-08T10:39:00.000-08:00

(klikkaa kuvia suuremmiksi)

Strömsinlahdenpuiston yleissuunnitelman on laatinut Maisema ja Ympäristö
Oy, joka aloitti työnsä huhtikuussa 2001. Työn ohjausryhmään ovat
kaupungin puolelta kuuluneet viherosaston edustajien lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston,
opetusviraston, Itä-Helsingin ala-asteen ja musiikkiopiston,
kuvataidekoulun, ympäristökeskuksen ja liikuntaviraston edustajat. Luonnos
on esitelty asukastilaisuudessa 11.4.2002. Yleissuunnitelmaa on tarkistettu
tilaisuudessa käydyn keskustelun ja muun palautteen perusteella. Suunnitelma
viedään yleisten töiden lautakuntaan vuonna 2007. Projektin johto
rakennusvirastossa: Raija Holopainen.
Suunnitelman kuvaus
Kevyen liikenteen reitit: Tärkeimmät reitit valaistaan ja ilmajohto muutetaan
maakaapeliksi. Tykkitien arvo puiston keskeisenä kulkuväylänä korostuu.
Rannan pääulkoilureitti linjataan kartanolta Mustapurolle myötäilemään entistä
rantaviivaa. Nykyisen reitin pohja puretaan tältä osuudelta, ja rantaan
rakennetaan kapea, vain jalankulkijoille tarkoitettu polku. Liikenteen jäsentäminen
on tarpeen pyöräilyn ja jalankulun yhteentörmäysten vähentämiseksi.
Uusi yhteys rakennetaan puiston luoteiskulmasta Strömsinlahdenpolulta
nurmikentän sivuitse. Näin syntyy yhtenäinen pohjois-eteläsuuntainen reitti
rantaan asti.
Pysäköinti ja huoltoajo: Puistoon ajo Untuvaistentien päästä vähenee, kun se
sallitaan vain kartanon ja koulun henkilökunnalle. Puistotie jaetaan huoltoajon
ja jalankulun kesken. Untuvaisentien kääntöpaikan lp-alueelle tulee 9
autopaikkaa. Laajentuva uimaranta saa 20 + 30 autopaikkaa Tulisuontien
varteen rakennettavilta lp-alueilta, jotka palvelevat myös koulun iltatilaisuuksien
yleisöä. Kartanon huoltoajo säilytetään rakennuksen lähellä. Pihaan tulee
6 autopaikkaa henkilökuntaa varten. Saattoliikenne päättyy Untuvaistentien
päähän.
Koulu ja pelikenttä: Koulun eteläpuolella säilyy huoltoajo puiston kautta ja
henkilökunnan pysäköintipaikat pysyvät tontilla. Muu pysäköinti on siirretäänjoko
koulun yläpihalle tai Untuvaistentien ja Tulisuontien LP-alueille.
Koulun välituntipihaa täydentää viereisen puiston nurmikenttä, jonka kuivatusta
ja tasausta parannetaan. Kentän pohjoispuolelle jää pieni kivituhkapintainen
pelialue, kun viipalekoulu puistosta puretaan.
Mustapuro: Puron ylityspaikkojen rummut korvataan silloilla. Tulvia pyritään
hallitsemaan uoman muotoilulla ja laajennuksilla. Näin vesi saadaan viipymään,
kiintoaines laskeutumaan ja ravinteet paremmin sitoutumaan kasvillisuuden
avulla. Puro saa uutta maisemallista merkitystä puistossa. Puron
suulla merenlahti on liettynyt ja rehevöitynyt. Vesipintaa avataan, ja puron
suulle rakennetaan lintusaari. Rannassa puron ylittävä silta uusitaan.
Keskeinen puistoalue: Puiston keskeinen avoin itä-länsisuuntainen maisematila
palautetaan. Näkymän päätteenä lännessä on kartanomäki ja vanhat
pihapuut. Metsän reunoja tarkistetaan aukean molemmin puolin näkymän
avaamiseksi ja maasto muotoillaan loivapiirteiseksi.
Leikkialue: Aidattu pienten lasten leikkialue, on sijoitettu aurinkoiseen paikkaan
keskeisen puistoaukean reunaan.
Uimaranta: Marjaniemen uimaranta laajenee länteen päin. Ulkoilutien eteläpuolelle
rakennetaan huoltorakennus, jonne on lyhyt huoltoyhteys Kivalontien
päästä. Täyttömaan paikalle vanhalta saunalaiturilta Punapaadenkalliolle
rakennetaan n. 150 metrin pituudelta hiekkarantaa. Puretun saunarakennuksen
rinne ja tasanne porrastetaan rantalentopallon katsomoksi ja oleskelupaikaksi.
Muu uimaranta-alue on nurmikkoa ja istutuksia.
Maisemanhoito: Vanhaa kulttuurimaisemaa palautetaan. Avointa tilaa puistossa
lisätään, ja sitä kunnostetaan sekä käyttönurmeksi että niityiksi ja kedoiksi.
Eräänä tavoitteena on aikaansaada puistoon perhosia ja linnustoa suosivaa
niittylajistoa. Puu- ja pensaslajistoa täydennetään uusilla lajeilla ja havupuiden
osuutta lisätään asukkaiden toiveiden mukaisesti. Luontoarvoiltaan rikkaaseen
tervaleppälehtoon rakennetaan kulkua kanavoiva pitkospuupolku.
Kustannukset ja aikataulu
Puiston Rakentamisen kustannusarvio on 807 000 euroa (alv. 0 %), yksikköhinta
7 euroa /m2. Kartanoalueen kustannusarvio on 135 000 €.
Strömsinlahdenpuiston rakentamisen aloittamiseen on varauduttu viherosaston
taloussuunnitelmaehdotuksessa vuonna 2008. Rakennushanketta aikaistetaan,
mikäli siihen saadaan rakennusviraston tekemän esityksen mukaan
kaupunginkanslian myöntämää lähiörahoitusta puistolle ja uimarannalle.

Tervetuloa Roihuvuori-blogiin

2009-05-29T11:26:00.001-07:00

Olen muuttanut Strömsiin ensimmäisen kerran vuonna 1964, kolme vuotiaana Untuvaisentie 13 A 2:een. Nykyisin rannimmainen talo on Untuvaisentie 11 b talo ja rappukirjainkin taitaa olla E.
Pois muutin mennessäni armeijaan vuonna 1979. Palasin alueelle marraskuussa 2007, melkein 30 vuoden seikkailujen jälkeen.

Roihuvuori on muuttunut verrattain vähän. Untuvaisentien ja Tulisuonväliset elementtitalot olisi voinut jättää rakentamatta tai ainakin tilata työ luovalta ja osaavalta arkkitehdiltä ja laatua rakentavalta rakennusliikkeeltä. Stömsin taloje rakentaja on Haka - nyt jo konkurssiin kadonnut punapääoman hovirakentaja, joka kuitenkin on kunnostautunut eheiden aluerakentamisen kohteiden toteuttajana. Haa - Merihakahan on Hakan kohde. Tekevälle sattuu, hienojakin alueita on toteutettu. Kun E-instiuutti lakkasi olemasta EKA-konkursiin, Helsingin kaupunki avasi aidatun alueen ja rakensi ulkoilijoille rantatien Marjaniemeen.

Strömsin -64 ja 65 jälkeen tehdyt vihertyöt ovat nyt 45 vuoden jälkeen kukoistavia. Tapiola-malliset ulkovalaisimet korvattiin puistossamme vastikään uusilla - onneksi - Tapiola-mallisilla valaisimilla.